Kun olen niin usein kovasti lupaillut, niin tässäpä pääsette nyt nauttimaan (tahi kärsimään) hetkestä, jolloin Petri sai kaulaansa järkkärin ja suuntasi kohti Nuuksion metsiä.
Kuvia ei sitten tarvitse minnekään jakaa omana tai minunkaan kuvinani, mutta ovatpahan täällä ilostuttamassa. Ja missään nimessä en väitä että osaisin kuvata, tämä oli itseasiassa ensimmäinen kerta kun minut yhdistettiin oikeaan järjestelmäkameraan.
Mietin muuten samalla kovasti, pitäisikö tätä blogia jotenkin markkinoida. Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin, että he jotka tästä tietävät saavat tämän omanaan pitää, en ehkä haluakaan että yhtäkkiä blogia lukisi läjä minulle täysin tuntemattomia ihmisiä.
No mutta, tässäpä nyt ne kuvat reissusta. Sulkekaa silmänne jos tuntuu liian pahalta.
Sellaisen toiveen voisin toki esittää, että olisi mukava jos jättäisitte välillä merkin käynnistänne, jotta tietäisin keitä kuuluu 426 harhautuneeseen lampaaseen. :)






Ei kommentteja:
Lähetä kommentti