weirdo

Tuntuupas taas oudolta.

Eksyin jotenkin tutkimaan tietokoneelta vanhoja dokumentteja monen vuoden takaa. Tuntui hämmentävältä lukea esimerkiksi vuoden 2005 ennakkotehtäviä tai vanhoja sanoituksia. Mitä ajatuksia menneisyyden Petrillä olikaan ja miten erilaisessa tilanteessa sitä taisi ihminen olla... ja miten erilaiseen suuntaan elämä olisi voinutkin lähteä johdattamaan. Vaan eipä lähtenyt ja tässä ollaan.

Mietinköhän taas neljän vuoden päästä nykyhetkeä, ja kummastelen miten outoja ajatuksia pääni sisällä on liikkunut? Missähän ylipäätään olen neljän vuoden päästä? En pysty tällä hetkellä kuvittelemaan neljän vuoden päähän. Hyvä jos keksin, missä tilanteessa olen vuoden päästä. Ja ei, en tarkoita että olisin jollain tavalla pettynyt nykytilanteeseen, tai että kaipaisin muutosta. Tuntuu, etten vain pysty tekemään tällä hetkellä minkäänlaisia pitkän tähtäimen suunnitelmia. Outo juttu.

Joka tapauksessa, vanhojen muistojen kaivelu nosti tosiaan hassuja juttuja pintaan. Hämmentävää, miten hyvin sitä muisti piilottaakin asioita, mutta tarpeen tullen sitten nostaa ne pinnalle. Lukiessani tuntui, kuin olisin kirjoittanut ne kaikki asiat juuri eilen.

Vanhimmat tekstit olivat kuitenkin vuodelta 2005, joten aivan eilen se ei kuitenkaan ollut. Onkohan ylipäätään tervettä lueskella vanhoja ajatuksia? Vanhat kokemuksethan auttavat ratkomaan vain menneisyyden ongelmia, nykyhetken mahdolliset ongelmat vaativat aina uudet ratkaisut. Ei voi siis jäädä liikaa vellomaan menneisyyteen, vaan suunnata katse rohkeasti tulevaisuuteen itseensä ja mahdollisuuksiin uskoen.

Otanpa kuitenkin yhden mielenkiintoisen tekstinpätkän menneiltä ajoilta:

pimeän huoneen

pimein nurkkaus

yksinäisen elämän
loppukohtaus

sydämen lyönnit rintaa
satuttaa

poika yksin itkee
kohtaloaan

tekee mieli huutaa
paha mieli karkottaa

tekee mieli unohtaa
mut tää tunne minut
vielä tappaa

Ps. Pakko sanoa vielä mitä muutakin löysin! How I Met Your Motherin vanhoja jaksoja. Tervetuloa joululoma! :)